UKK-reitti, Sallatunturin lähialue 27 km

UKK-vaellusreitti on valtakunnallinen vaellusreitti, joka on nimetty presidentti Urho Kaleva Kekkosen mukaan. Reitti kulkee Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueilla. Se alkaa etelässä Lieksan Kolilta ja päättyy pohjoisessa Savukosken Tulppioon. Urho Kekkonen vaelsi reitin vuonna 1957.

arvoituksellisten nimien äärellä mielikuvituksella on tilaa laukata

UKK-reittiosuus Aihkipetsi-Poropuisto-Sallatunturi-Tunturilammit- Aatsinginhauta

Sallatunturin matkailukeskuksen läpi kulkeva UKK-reitin osuus kätkee sisäänsä unohtumattomia maisemia Aihkipetsin ikihonkaisesta erämaasta Aatsingin hautavajoamaan saakka. Reitillä voi tehdä pieniä päiväretkiä tai useamman päivän vaelluksia.

Aurinko paistaa! Mahtava näky, kun pyöreäpäisen Ison Sallatunturin kasvot kuvastuvat peilityynen Tunturilammen taivaansiniseen veteen. Tunturi hymyilee! Kuin Sallan vaikuttavan vaakunan peilikuva!

Oikeastaan näitä lampia on kaksi, oja välissään, joten pitäisi kai käyttää monikkoa Tunturilammet. Kirkasvetiset ja erämaiset Tunturilammet… pienen patikoinnin päästä Sallatunturin keskuksesta. Saavat vetensä maan alta, hetteistä, joiden sydämenä tuskin nyrkinkokoinen reikä maassa. Kuka sitä hanaa siellä aukoo ja sulkee? Ja miksi ihmeessä lammet on nimetty näin? Lappi lammille on nimen antanut, arvelee entinen Sallan asuja. Saamen kielestä siis juontunee. Pohjoiseen ylänköalueeseen tai yksittäiseen huippuun viittaava sana tunturi tulee varmasti saamesta. Samaa sukua on kai suomen tanner. Ehkäpä tunturi viittaakin Tunturilammen nimessä tasaiseen maa-alaan, ”kenttään”, (taistelu)tantereeseen…

Pahakuru. Kenelle kuru olikaan alun alkaen paha? Oliko paha, onko pahalla jokin muu merkitys? Kaiku vastaa, kun kysymyksensä kuruun huutaa, mutta muuta vastausta ei tule. Salla pitää tämänkin salaisuutensa. Seudun historiaa sävyttää tässäkin kohtaa salaperäisyys. Eivätkä salaisuudet tähän lopu. Läheisen Aatsinginhaudan korkeimpia kohoumia ovat Julmoiva, Koutoiva, Haltiavaara. Jännittävää, jotenkin vistoa jopa…

Julmoiva. Entinen Sallan mies on selittänyt Julmoivaa nimistöntutkijalle tähän tapaan: ”se tarkottaapi julumaa, isova vaaraa”. Julmankokoinen oiva eli polla siis, ehkä muutenkin julma?

Koutoiva voisi viitata vaikka mahtavaan tietäjään, jollaisen kohtaamme Eino Leinon runossa: ”Lapin Kouta, kolkko miesi, / tuo oli suurin tietäjistä / Turjan tunturin takana.” Nimistöntutkijat tosin ovat esittäneet arveluja, joiden mukaan nimen taustalla voisi olla esimerkiksi pohjoissaamen keskellä olemista merkitsevä sana (Koutoiva sijaitsee keskellä Aatsingin vaaraseutua) tai käärmettä tarkoittava saamen sana. Käärmesanastoa alueella on muutenkin, esimerkiksi Matovaara viittaa matoihin eli käärmeisiin.

Haltiavaara tuo mieleen Lappiin yhdeksän tutkimusretkeä 1900 luvun alkupuoliskolla tehneen tiedemies I. T. Itkosen kuvauksen: ”Paitsi jumalia, joille uhrattiin, tunsivat lappalaiset suuren joukon haltioita, joita ei yleensä tarvinnut palvoa; niistä muistetaan useimmat yhä nimeltä. Toisiin uskotaan paikoin vieläkin, toisilla vain pelotellaan vallattomia lapsia. Jotkut haltioista esiintyvät ainoastaan saduissa ja tarinoissa.” Tiettävästi haltiaa on käytetty joskus myös karhun kiertoilmauksena.

Aihki, harvinainen sana nykysuomessa, mitä todennäköisimmin saamelaista alkuperää. Saamelaiset ehkä lainanneet sanan skandinaaveilta. Aihki voi olla samaa juurta kuin ruotsin ek eli tammi. Tammi ja aihkimänty – metsän vanhoja ja viisaita. Voi olla niinkin, että sanan ovat tuonee näille kairoille ”raitiolappalaiset”. Tiettävästi 1700-luvulla vanhaan Kemin Lappiin ja Peräpohjaan siirtyi lappalaisia, jotka olivat ainakin osaksi saamenkielisiä. Osa ehkä töiden perässä siirtyileviä suomalaisia. Näitä muualta tulleita lappalaisia palkattiin porotöihin, kasaamaan ja paimentamaan poroeloa. – Suomen kielen sana raito tulee saamesta ja tarkoittaa ahkiota vetävien porojen muodostamaa jonoa.

Monet asiat ovat epävarmoja, mutta varmaan on, että tämän erämaan jyhkeät petäjät , ”pohjoisen tammet”, ja hongat ovat aihki-nimensä ansainneet. Männyn tärkeys muinaisille asujille näkyy myös muualla Sallan paikannimistössä, esimerkiksi nimessä Petservaara. Petser-alun taustalla on ehkä saamen mäntyä tarkoittavia sanoja. Olisiko myös Aihkipe(i)tsi-nimen pe(i)tsi alkujaan yhteydessä näihin mäntysanoihin… Mene ja tiedä. Nykyihminen yhdistää peitsen ehkä keihäsmäiseen aseeseen? Arvoituksellisten nimien äärellä mielikuvituksella on tilaa laukata, äärettömästi.

Reitin vaativuusluokka

Keskivaativa- Vaativa

Reitin palveluvarustus

Polku merkitty oransseilla reittimerkeillä( punaisilla neliöillä). Kolmiloukkosenlammella, Tunturilammella, Pahassa Kurussa ja Koutalammella laavu ja Siskelilammella,Kylmähetteellä ja Pitkälammella kota sekä Aihkipetsissä päivätupa.  Reitin varrella muutamia ojan ylityksiä, joista saa vettä sekä useita lampia, joista voi ottaa keittovettä.

Arvio reitin kulkemiseen kuluvasta ajasta

9 – 13 h

Reitin olosuhteet, niiden aiheuttamat riskit ja varustautuminen

Reitti paikoin kapeaa ja epätasaista polkua.Märimmät kohdat pitkostettu. Muutamissa paikoissa pitkospuita puuttui tai olivat rikki. Koutalampea lähestyttäessä polku monin paikoin lähes umpeen kasvanut ja reittimerkinnät huonosti näkyvissä. Kesäaikana suositeltavimmat jalkineet ovat vedenpitävät korkeat vaelluskengät tai kumisaappaat.

Luonnonympäristön kuvaus

Aihkipetsin päässä erämaisempi osuus ja reitin keskivaiheilta Poropuistoon enemmänkin talousmetsää, lisäksi muutamia pieniä suoalueita ja suolampia. Kylmähetteen seudulla erämaisempi osuus. Pahassa kurussa kuivaa komeaa männikköä. Pitkälammen jälkeen suoaluetta ja ennen Koutalampea lehtomaisia ojankorpia.

Kulttuuriympäristön kuvaus

Aihkipetsin päivätuvan läheisyydessä komeaa aihkimännikköä.Erämaista korpea ja tunturimaisemia.

Saavutettavuus

Sijaitsee Sallassa. Reitille pääsee Sallatunturin Matkailukeskuksesta. Reitille pääsee myös Aihkipetsin päästä. Sallasta ajetaan Kuusamoon päin n. 20 km. Kallunkijärven kohdalta käännytään oikealle ja soratietä ajetaan n. 7 km. Tien reunassa opasteet reitille.

Perustiedot
Yhteystiedot

puh +358 (0)16 879 250

Kotisivulle »

Postipolku 3
98900 Salla

Euroopan unioni - Euroopan aluekehitysrahasto Lapin liitto Vipuvoimaa EU:lta Salla


Facebook Twitter
7/12

Tuskallinen tehtävä

Talvisota oli syttynyt. Meitä oli noin kymmenen miehen hakuporukka, jonka tehtävänä oli ihmisten ja karjan saattaminen ja ohjaaminen Savukosken tietä länteen. Kotalassa ammuimme lehmät navettaan, kun emme niitä voineet ottaa niitä mukaan. Kun lähdimme Kotalasta, sytyttivät sotilaat heti...