Hiidenkirnujen patikkareitit 6,8 km

Suomen suurin hiidenkirnu sijaitsee Etelä-Sallassa, Aholanvaaran kylässä Kalliovaarassa. Alueella on useita pienempiä hiidenkirnuja sekä yksi suurempi, jonka paikalliset ovat nimenneet Juomapadaksi.Vuonna 1996 Geologian tutkimuskeskus yhteistyössä Lapin ympäristökeskuksen kanssa tyhjensi Juomapadan vedestä ja totesi että sen halkaisija on jopa 15,5 metriä. Syvyydeksi arvioitiin 13 metriä. Juomapata on tilavuudeltaan Suomen suurin hiidenkirnu. Se sijoittuu oletettavasti myös hyvin korkealle vertailtaessa maailman suurimpia hiidenkirnuja. Kalliovaarassa on myös kolme muuta hiidenkirnua, joiden halkaisijat vaihtelevat viidestä metristä kahteentoista metriin.

hiisiä on pidetty hiitolassa asuvana haltijana

Kuka hiisi täällä on kirnunnut? Ja mitä?

Tällaisia voi ihmetellä, kun seisoo Suomen suurimman hiidenkirnun eli Juomapadan äärellä Sallan Aholanvaarassa. Juomapata on yli 15 metriä leveä ja toistakymmentä metriä syvä kuoppa Kalliovaarassa. Lähistöllä on kolme muutakin vaikuttavan kokoista kirnua.

Juomapata on paitsi Suomen suurin hiidenkirnu myös yksi maailman suurimmista hiidenkirnuista. Nämä Kalliovaaran hiidenkirnut syntyivät, kun jäät sulivat viimeisimmän jääkauden loppupuolella noin 10 000 vuotta sitten. Sulamisvesien virtaukset ja niissä pyörinyt maa-aines kuluttivat kalliota monin tavoin ja muovasivat maisemaa kuin lapsi vahaa.

Erikoisimpia tuhatvuotisen muovailutyön tuloksia ovat nämä hiidenkirnut. Ei olekaan ihme, että jään väistyttyä ja valtavan Sallan jääjärven vetäydyttyä, alueelta elintilaa ja elantoa etsineet ihmiset ovat kokeneet nämä luonnon erikoiset taideteokset vahvasti. Hiisihän se täällä on tehnyt töitään! Hiisiä on vanhastaan pidetty hiitolassa asuvina haltioina.

Samalla viimeisimmän jääkauden sulamisvaiheessa syntyivät monet Sallan rotkolaaksot ja kurut, kuten Aatsinginhauta, Oulangan kanjoni, Nuoluskuru, Värriötuntureiden Syväkuru ja Sauoivan kurut Tuntsalla. Hiisi vieköön siis, melkoista meininkiä!

Reitin vaativuusluokka

vaativa

Reitin palveluvarustus

Sinisillä puihin maalatuilla merkeillä merkitty polku. Reitin varrella kaksi tulipaikkaa, toinen Valkean sillan lähtöpaikalla ja toinen n. 1 km ennen hiidenkirnuja.

Arvio reitin kulkemiseen kuluvasta ajasta

3 – 4 h.

Ulkoilulajit, joihin reittiä voi käyttää

Patikointi.

Reitin olosuhteet, niiden aiheuttamat riskit ja varustautuminen

Reitti kulkee pääasiassa kapeita ja epätasaisia polkuja pitkin. Jonkin verran jyrkkiä nousuja ja laskuja. Paljaat kalliot liukkaita sateella. Kesäaikana suositeltavimmat jalkineet ovat vedenpitävät korkeat vaelluskengät tai kumisaappaat.

Luonnonympäristön kuvaus

Luonnonympäristö vaihtelevaa; tuoretta sekametsää, lehtomaista rehevää jokivartta, kuivaa kangasmetsää, kallioisia rinteitä ja kalliosolia.

Kulttuuriympäristön kuvaus

Patikkareitin erikoisuutena isot ja näyttävät hiidenkirnut sekä kallioiset vaaranrinteet. Lisäksi reitin varrella lähellä hiidenkirnuja vanha tanssi- ja juhlapaikka. Näistä kerrotaan tarkemmin reitin varrella olevissa opasteissa.

Saavutettavuus

Sijaintikunta: Salla. Sijaitsee Etelä-Sallassa Aholanvaaran kylän läheisyydessä. Ajo-ohje reitille: Sallasta Kuusamoon suuntaan n. 42 km. Hautajärven kylältä jatketaan matkaa Karhujärventietä n. 24 km. Tien varressa opasteet Hiidenkirnuille. Karhujärventieltä Valkean sillan lähtöpaikalle n. 3 km. Reitin toinen lähtöpaikka Valkealta sillalta eteenpäin n. 3 km, missä opasteet reitille.

Muuta reitin käyttäjälle tiedotettavaa

Kallioiset osuudet erittäin liukkaita märällä ja jäisellä kelillä.

Perustiedot
Yhteystiedot

puh +358 (0)400 269 838

Kotisivulle »

Postipolku 3
98900 Salla

Euroopan unioni - Euroopan aluekehitysrahasto Lapin liitto Vipuvoimaa EU:lta Salla


Facebook Twitter
6/12

Kekkosen vierailu


Kekkonen oli suuri Lapin ystävä ja tutustui mielellään paikalliseen väestöön Sallassa vieraillessaan.
Sallan käynnillään hän kävi Vihtori Vuorelan luona kahvilla. Emäntä oli silittänyt oikein valkoisen pöytäliinan pöytään. Kekkonen kahvia juodessaan läikytti sitä...