Sotamuistomerkit ja kohteet

Muistomerkit - Paikanselkä - Tykki (pikkukuva).jpg

Paikanselän sotamuistomerkkialue

Talvisodan päättyessä 13.3.1940 rintamalinja oli Paikanselässä. Alueella on useita muistomerkkejä. Marsalkka Mannerheim piti kiitospuheen ruotsalaisille vapaaehtoisille Paikanselässä.

Dyrssenin muistomerkki

Dyrssenin muistomerkki on pystytetty vuonna 1949 Paikanselkään paikkaan, jossa ruotsalaisjoukkojen komentaja everstiluutnantti Magnus Dyrssen kaatui 1.3.1940.

Talvisodan päättymisen muistomerkki

Talvisodan päättymisen muistomerkki pystytettiin Paikanselkään vuonna 1971, ja Mannerheim-ristin ritareiden muistomerkki vuonna 1992.

Ruotsalaisten vapaaehtoisjoukkojen yhdistys lahjoitti Paikanselkään Boforsin 37 millimetrin panssarintorjuntatykin vuonna 1995. Samanlaisella tykillä ruotsalaiset tuhosivat Paikanselässä neuvostopanssarin. Paikanselän taistelualueella sijaitsee myös entistetty korsu.

Sotkan kellari

Heikki Sotkajärvi muutti perheineen ”Sotkaan” Märkäjärven kylästä (nyk. Salla kk) 1910-luvulla. Paikalle perustettiin kruununmetsätorppa, joka toimi pysähdyspaikkana Hautajärven ja Märkäjärven välisellä taipaleella. Kellari on Sotkan ainoa talvisodasta säästynyt rakennus, ja se on entistetty 1996. Talvisodan aikana kellarissa lämmitteli 4 suomalaissotilasta, jotka venäläispartio yllätti. Suomalaiset lukitsivat itsensä kellariin ja venäläiset yrittivät tuhota heidät sinne käsikranaatein. Suomalaiset tukkivat ilmanvaihtotorven repuillaan niin, että käsikranaatit räjähtivät laipiossa eivätkä vahingoittaneet suomalaisia.

Jänkäjääkärien muistomerkki

Jalkaväkirykmentti 12:n muistomerkki on Hautajärvellä. Muistomerkki on paljastettu vuonna 1977 ja sen on suunnitellut professori Ensio Seppänen. JR 12:ta kutsuttiin jänkäjääkäreiksi, koska he olivat tottuneet toimimaan erämaaoloissa. Jänkäjääkärien johtajana toimi eversti Albert ”reikärauta” Puroma.

Partisaanien uhrien muistomerkki

Hautajärvellä sijaitsevan muistomerkin ovat pystyttäneet laulu- ja soitinyhtye Vikapartio sekä Hautajärven kylätoimikunta. Muistomerkki on paljastettu vuonna 1992. Partisaanit surmasivat viisi heinänteossa ollutta siviiliä Kiviaavalla 15.7.1943. Muistokivi on osa Salpalinjan panssarinestettä Aholanvaarasta. Toinen Kiviaavan uhrien muistomerkki sijaitsee vangitsemispaikalla Kiviaavalla.

Sodan jälkeen miinaräjähdyksissä menehtyneiden muistomerkki

Muistomerkki sijaitsee Särkelässä. Sen on suunnitellut ja tehnyt taiteilija Kari Tiukuvaara Kotalan kylätoimikunnan toimeksiannosta. Merkki on paljastettu vuonna 1997 niiden seitsemän siviilin muistoksi, jotka raivaamattomat räjähteet surmasivat Kotalan - Mukkalan alueella 1945-1949.

Salmivaaran aseman aihkipetäjä

Salmivaaran aseman luona oleva mänty toimi kiintopisteenä rautatielinjausta tehtäessä välirauhan aikana vuosina 1940-1941. Petäjä rauhoitettiin vuonna 1991.

Salpalinja

Salpalinjaksi kutsutaan noin 1200 km mittaista puolustuslinjaa, joka rakennettiin Suomen itärajan puolustamiseksi. Sallan salpalinjaa rakennettiin syksystä 1940 kesään 1941. Kiviesteiden lisäksi tehtiin piikkilankaesteitä, konekivääri- ja tykkipesäkkeitä, korsuja sekä taisteluhautoja. Salpalinjaa voi nähdä Sallan keskustassa Kuusamoon mennessä oikealla ja Kemijärven tietä mennessä vasemmalla.

Lisäksi noin 2 km kirkonkylältä Savukoskelle päin mentäessä Ruuhijärveltä löytyy opastettu kohde vasemmalta puolelta tietä. Aholanvaaran kylästä Etelä-Sallassa löytyy Salpalinjaan kuuluva panssarieste ja vahvennetun komppanian tukikohta sijaitsee Kukasviidassa Tuohilammen lähellä. Pohjois-Sallassa Särkelän kylässä Särkijärven etelä- ja länsipuolella on vahva puolustuskeskus, jonka tehtävänä oli sulkea Saijan tie.

Itä-Lapin sotahistorialliset kohteet kartalla

Itä-Lapin sotahistorialliset kohteet on Itä-Lapin kuntayhtymän ylläpitämä paikkatietopalvelu. Se on tarkoitettu tietolähteeksi matkailijoille ja kaikille sotahistoriasta kiinnostuneille.

Tutustu sotahistoriallisiin kohteisiin kartalla

Perustiedot
Yhteystiedot